Eilisen skarppaus, tämän päivän laiskuus

Heräsin tänään n. klo 11, mikä on minulle ihmeenkin aikaisin. ;) Siitä lähtien päivä onkin mennyt lähinnä koomauksen merkeissä, eikä akku ole jostain syystä lähtenyt meikäläisellä käyntiin. Virta on ihan poissa!

Tein eilen jotain ihan radikaalia. 1) Lähdin illalla lenkille. 2) Minä JUOKSIN!!! Aivan, ihan oikeasti juoksin! Jaloillani! :P Teki mieli testata, kuinka pitkän matkan jaksaisin juosta ennen kuin noutaja tulee ja hakee minut läähättämään tuonpuoleiseen. Mutta noutajaa ei tullut, ja jaksamiseni yllätti minut (vaikkei se niin pitkä pätkä ollut että kehtaisin sitä tässä mainita :D). En ole tainnut juosta sitten kouluaikojen. Mutta kyllä ilmeisesti tällaisella ruodottomalla lapamadollakin on jonkinlainen peruskunto alla, kaikista kiloista huolimatta :D

Juoksin niin pitkän matkan kuin vain jalat kantoivat, ja kun viimein jouduin antamaan periksi niin voi jessus sitä läähätyksen määrää! Tai no, vinkumisen oikeastaan, koska siinä taas huomasi miten rasitusastma EI ole kiva juttu, varsinkaan kuivassa pakkassäässä. Mutta vaikka kurkkuun sattui, niin oli silti ihan hyvä olo: mää jaksoin! Katsoin taakseni ja vaikka se matka sinänsä ei ollutkaan mikään suuri, niin se tuntui silti hyvältä... Minä jaksoin juosta koko tuon matkan. Ehkä ensi kerralla pääsen pidemmälle?

Osasyy tuohon juoksuspurttiini oli se, että ostin Citymarketin alelaarista uudet kengät, ja ajattelin että nuo voisivat sopia lenkkeilyyn. Hintaa oli huimat 10€, joten pitihän ne mukaan ottaa... Ja pitihän niitä sitten tietysti myös ulkoiluttaa. Tällaiset monot:

Kuten olen tainnut aiemminkin mainita, violetti on lempivärini joten nämä pistivät heti alelaarissa silmääni :) Minusta ovat tosi nätit, ja tuli myös testattua että niillä voi myös juosta! Ei alkanut sattua heti joka paikkaan, kuten yleensä. Ja ehkä tuo lenkkeily tulee nyt sitten tavaksikin kun eihän noin nättejä kenkiä raaski vain kaapissa pitää... ;)

Palaanpas vielä eiliseen. Nimittäin eilen olin muutenkin tarmoa täynnä ja olisin aloittanut parikin eri käsityöprojektia, mutta harmikseni jouduin toteamaan että eihän minulla ollut tarpeeksi kankaita. :( Ne jäivät siis odottamaan parempaa hetkeä. En malttanut silti olla täysin toimeton, joten illalla valmistui jonkinmoinen pätkä tällaista...

...Mitä siitä tulee, sen näette ensi jaksossa! ;) Postailen tuotoksistani varmaan huomenna, tai milloin sen nyt valmiiksi saankaan. Kunhan vain nyt saisin itseni käynnistymään tähän päivään, niin voisi jatkaa värkkäämistä.

Kyllä nyt on raahauduttava keittiöön ja keitettävä käynnistyskahvit! Leppoisaa tiistaita myös kaikille Teille! :)

-S.

Viikonlopputunnelmia

Viikonloppu onkin mennyt varsin ailahtelevaisissa merkeissä. Vauhtia ja tekemistä on piisannut, mutta ihmeelliset mahakipukohtaukset ovat vähän varjostaneet tekemisen riemua... :/ No, onneksi on välillä helpottanut ja on saanut jotain pientä aikaiseksikin. :) Tytsyllä on "iskäviikonloppu", joten ääntä on tässä talossa riittänyt... Outo hiljaisuus laskee näin illan tullen kun penska menee unten maille.

Kävin perjantaina vastoin yleistä käytäntöäni kävelyllä, ja ihan itsekseni! :) Hehe, erikoista, eikö vain. No, harvemmin meikäläisellä tulee lähdettyä kävelylle ellei ole jotain oikeaa menoa, mutta perjantaina tuli sellainen fiilis että on pakko päästä ulos asunnosta. Mukavan kirpakka pakkassää oli, ja koska lähdin jotain puolenpäivän aikaan, aurinko lämmitti ihanasti <3 Kyllä siitä auringosta vain saa ihan erilaista virtaa päivään. Pitäisi ottaa nuo kävelyt ihan tavaksi.

Koska minulla sattui olemaan kamera laukussani, otin tuttuun tapaani kuvia kaikesta mikä sattui tulemaan vastaan - olen vähän sellainen ihminen joka kuvaa kaikkea näkemäänsä jos vain kamera on käden ulottuvilla. Tässä jokunen kuva jonka otin!

Sarjassamme "asioita joita on pakko kuvata"... Pikku ruokailija :) Siellä se kaiveli nokallaan jäistä maata ruokaa etsien, ja ilmeisesti sieltä jotain makupalojakin löytyi.

Yritin vangita noihin kuviin sen ihanan, satumaisen kimalteen jota aurinko loi allani narisevan lumen pintaan.... Mutta ei se todellinen kimallus näihin kuviin aivan tallentunut. Harmi :/

Huurteisella jääkuorrutteella varustettu ruusunmarja. Tätä kuvaa ottaessani jalkani humpsahti polvea myöten hankeen ja kenkäni hörppäsi reilusti lunta, mutta kun tämä supertaiteellinen kuva oli vain pakko saada!! :D

Ja nyt siitä on todiste oikein kuvan muodossa: aurinko todella paistaa risukasaankin! :D Tuli tuo typerä sanonta mieleen tämän ohi kulkiessani ja kuvahan oli pakko tilanteesta ottaa.

Sellaisia kuvia kävelyreissulta... On se tuo luonto sitten ihmeellinen asia. Vaikka tässä kaupungin keskustassa asutaankin, niin silti sieltä kusenvärjäämän lumen ja kakkakikkareiden keskeltä vielä löytyy jotain nättiä kuvattavaa. Ehkä siksi ei ole tapana käydä noilla kävelyillä... Siis kun tulee niin kauhea "maailmantuska" kaikesta siitä törystä ja saasteesta jota ympärillään näkee. Huono omatunto siitä että me ihmiset olemme perseestä... :D

Tytsy sai jouluna tontuilta iiiison kasan uusia muovailuvahoja, ja menin lupaamaan tänään, että puunailen hänen muovailuvahajuttunsa uusien tieltä - ja voi *piiiiiiip* minkälaista hommaa se oli! Murrr! Siinähän oli siis kipollinen jos jonkinväristä töhnää ja sieltä seasta piti onkia ns. "piparimuotit" joilla niiden vahojen kanssa on värkätty. Huh huh mikä työ siinä oli... Ei kenelläkään sattuisi olemaan mitään kikkakolmosta jolla tuo homma kävisi vastaisuudessa helpommin? Kynsillähän ne piti aikalailla rappailla, ja loppujen lopuksi käteni olivat sen näköiset että joku olisi niillä tapettu - punainen väri on näemmä ollut tytön muovailuissa suosituin. No, sainhan minä ne muotit jotenkuten puhdistettua, ja kaikki vahat heitettiin uusien tieltä suosiolla menemään.

Tästä se lähti. Nuo muotit ovat kaikenlisäksi niin perkuleen pieniä, että olisi pitänyt olla suurennuslasi apuna.

...Ja tässä lopputulos. Suunnilleen putsatut muotit ja ihkauudet värit :) Laitoin vielä yhteensä kolme eri rasiaa - yhteen muotit ja muut värkit, toiseen vahat ja kolmanteen sitten voi laittaa tehdyt taideteokset joita ei viitsi rikkoa. Eri asia sitten, tuleeko noita rasialajitelmasuunnitelmia toteutettua käytännössä... Mutta se voisi helpottaa tuota hommaa tulevaisuudessa jos ne muotit eivät olisi siellä vahojen sisällä :P

Huomenna olisi kuulemma tarkoitus lähteä luistelemaan jos sää sallii. Ainakin tyttö kovasti odotti pääsevänsä kun on vasta luistelemaan oppinut. Meikäläinenkin sai luistimet anopilta jouluna, kun hänellä ei tule moisia käytettyä... En ole itsekään varmaan 12 vuoteen luistellut, mutta voisihan sitä käydä vähän jäällä kaatuilemassa pitkästä aikaa! Voisi vaikka pakata termariin vähän kaakaota ja ottaa keksejä tms. lisäksi niin voisi kaatuilun päätteeksi vähän napostella... Toivotaan että mahakivut huomiseksi hellittää. Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille! :)

-S.