Varoitus: seuraavat kuvat sisältävät paljon sokeria ja rasvaa ja saattavat aiheuttaa akuuttia makeanhimoa.
-S.
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Maistuis varmaan sullekkin
Herkkuja, herkkuja. Olen aikamoinen herkkusuu, ja makeanhimo yltyy joinakin iltoina aivan hillittömiin mittasuhteisiin. Suureksi ihmetyksekseni kuitenkin eilen kävikin niin, että ukkoni toivoi minun tekevän lättyjä - siis kerrankin meni niin päin, että minä en ollut se joka valitteli että "kylläpä tekis mieli lättyjä!". Pitihän sitä sitten tietty tuo toive toteuttaa... Mitäpä en ukkoni vuoksi tekisi :D No, myönnetään, oma lehmä oli ojassa tällä(kin) kertaa... :D
Varoitus: seuraavat kuvat sisältävät paljon sokeria ja rasvaa ja saattavat aiheuttaa akuuttia makeanhimoa.
Siinä se taikina kypsyy! Joko pääsee paistamaan, joko joko??
Lättyjä saatiinkin vino pino, mutta kummasti niitä siinä välissä jonnekin aina katosi kesken kaiken... Minnehän lie menivät!
Ja vielä vähän kermavaahtoa ja hilloa päälle niin on jo kumma jos ei sokerinhimo lähde! Ainakin hetkeksi. Ja nuo ihanan rapeat ja tummat reunat kruunasivat koko makuelämyksen <3
-S.
Varoitus: seuraavat kuvat sisältävät paljon sokeria ja rasvaa ja saattavat aiheuttaa akuuttia makeanhimoa.
-S.
tiistai 5. helmikuuta 2013
♫♫♫
...Siis musiikkia! :) Aloitin musiikkifiilistelyn heti aamusta. Tämä on yksi niistä päivistä, jolloin "löytää" uudelleen kappaleet ja esittäjät joista pitää... Ja joita on kuunnellut jo vuosia. Mutta hyvä musiikkihan ei tunnetusti vanhene :)
Tytölle leikkeihin pari pientä äksyä lintua. Nämä olen tehnyt muistaakseni vuosi sitten... Oli tarkoitus tehdä muunkin väriset, mutta se sitten jäi. Nämä kaksi ovat kuitenkin olleet kovassa käytössä. Ovat pieniä, ehkä 2-3cm halkaisijaltaan. Mitään mallia näihin ei ollut, joten ihan omasta päästä keksitty ja sen ovat näköisiäkin... :D
Ja pitihän sitä tytölle tehdä myös lintupipo viime vuonna! Kuva hieman vääristää värejä; nokkaosa on virkattu keltaisesta langasta vaikka se tässä näyttääkin valkoiselta. Tämä on ollut kovassa käytössä, ja tekokin oli aika helppo.
Tässä muutama kipale jotka ovat tänään kaiuttimistani soineet (ei paremmuusjärjestyksessä tietenkään, eihän sellaiseen pysty!). Laitoin noiden taakse vielä linkin Youtubeen, että pääsee mukaan fiilistelyyn. Youtuben videothan eivät tietty ole aina mitään loistolaatua, mutta äänet sentään kuuluvat...
No joo, kuten ehkä huomaa niin musiikkimakuni on suhteellisen laaja... Tämäkin päivä on ollut sekalainen soppa fäärin kielistä pakanametallia, Popin Kuningasta ja huumoripitoista murharäppiä... :D No, mutta eihän sitä minkään kategorian perusteella musiikkia kuunnella? Minä ainakin kuuntelen sitä, joka sattuu sillä hetkellä kuulostamaan mieluisalta. Ja olenhan minä muutenkin sellainen sekalainen tyyppi... :P
Aika iso osa kuuntelemistani artisteista ovat sellaisia, jotka vaikuttavat minuun lauluäänellään... Itsekin laulamista harrastaneena kiinnitän siihen aina huomiota, ja etenkin vahvan äänen omaavat ihmiset saavat minulta suurta arvostusta... :) Esimerkiksi Layne Staley, Heri Joensen, Corey Taylor... Ja sanokoot mitä sanovat, mutta kyllä myös Michael Jacksonilla oli äänessään vahvuutta :) Oma lauluharrastukseni on suureksi harmikseni sittemmin jäänyt vain omaksi pikku lurittelukseni tiskaamisen lomassa, mutta näiden suurten lahjakkuuksien kuunteleminen suo minulle suuren ilon! <3
Mutta sitten muihin asioihin. Ajattelin laittaa tähän vielä pari napsaisua vanhoista käsitöistäni, taas jälleen kerran. :P Ei ole tullut saatua mitään nyt valmiiksi viime päivinä, joten laittelen vanhoja kuvia näytille...
Tämä liina on vielä(kin) kesken, koska en tiedä yhtään minkälaiset reunat tähän virkkaisi. Alunperin olin virkannut tuon keskiosan "tähtikuvion" jo useita vuosia sitten, mutta nyt vastikään löysin sen tytön lelujen joukosta ja jatkoin sitä eteenpäin... Omasta päästä jälleen. Eipä tälle mitään käyttöä sinänsä ole, mutta voisihan tuon joskus valmiiksikin tehdä kunhan keksii ne reunukset! Ideoita kellään? :)
-S.
sunnuntai 3. helmikuuta 2013
"Mikä ihmeen PCOS?"
Seuraava postaus onkin hieman asiapitoisempi, eikä luvassa tällä kertaa ole käsitöitä. Ajattelin kirjoittaa hieman kokemuksiani tästä yhdestä potemastani sairaudesta, koska se herättää usein kysymyksiä ihmisissä.
Mikä siis on tämä PCOS? No, tuo nimitys tulee englanninkielisestä nimestään "polycystic ovary syndrome", joka kääntyy siis suomeksi nimelle "munasarjojen monirakkulaoireyhtymä". Käsittääkseni tämä hormonihäiriö on suhteellisen yleinen, mutta silti minulta usein kysytään että mikäs tämä tällainen sairaus on. Kystien peittämät munasarjat tosin ovat naisilla melkoisen yleisiä, mutta tämä varsinainen PCOS diagnosoidaan vasta sitten, kun tiettyjä oireita esiintyy myös.
Oireiden kirjo on suuri, ja esimerkiksi itselläni on lähestulkoon kaikki oireet joita tähän sairauteen tunnetaan liittyvän. Tässäpäs lista siis omista, noloista oireistani:
-Harvoin esiintyvät kuukautiset eli oligomenorrea: meikäläisellä sanonta "se aika kuukaudesta" voitaisiin ennemminkin siirtää muotoon "se aika vuodesta": saan keskimäärin neljät kuukautiset vuodessa. Monet naiset voisivat pitää sitä siunauksena, mutta vastaavasti kuukautisten kivut ovat suorastaan helvetistä. Ja ne kestävät yleensä n. 1-2 viikkoa.
-Ylipaino ja etenkin vatsanseudun lihavuus: olen aina ollut hieman pyöreä, mutta nyt viime vuosina kiloja on kertynyt aika runsaasti. Myönnän, että tällä hetkellä elämäntapani ja ruokatottumukseni eivät auta asiaa, mutta aikaisempina vuosina olen toden teolla yrittänyt laihduttaa mutta se ei vain ole onnistunut. Tiedän myös, että minun oikeasti täytyisi yrittää enemmän, mutta vielä en vain ole saanut tarpeeksi motivaatiota moiseen...
-Hedelmättömyys ja lisääntynyt keskenmenon riski: olen käynyt läpi yhden keskenmenon, eikä aikaisemmista yrityksistä huolimatta hedelmöitys ole enää onnistunut. Tästä on sitten tietty kerääntynyt ongelmia myös henkiselle puolelle, koska eihän tällainen tilanne koskaan ole helppo.
-Akne: minulla on ollut huono iho jo nuoruudesta saakka - siskoillani on akne, äidilläni oli akne, isälläni on akne... Joten ehkä tämä oire ei ollut niin paha kolaus, koska olen tästä jo vuosia kärsinyt, ennen kuin sain tietää sairastavani PCOS:aa. Mutta ei tämä silti helppoa ole... Ihoni on usein kivulias, ja pakkohan se on myöntää, etteivät ne finnit ja paiseet mitenkään kauniitakaan ole.
-Hirsutismi eli karvojen liikakasvu: tämähän johtuu siis siitä, että kehoni pukkaa jostain hirmuiset määrät mieshormonia, testosteronia. Joskus tunnen oloni Chewbaccaksi, sillä höylän täytyisi soida lähes päivittäin jotta karvoitus pysyisi kurissa.
-Miestyyppinen kaljuus: tästä saamme myöskin syyttää testosteronia. Näistä kaikista oireista ehkä juuri tämä on omasta mielestäni se pahin... Ainakin ulkonäköongelmista. Karvat voi ajella ja aknen peittää, mutta hiuksia en saa koskaan enää takaisin... Joka päivä peilikuvani muistuttaa minua tästä sairaudesta ja siitä, että sen pysäyttäminen ei onnistu. Tunnen oloni lihavaksi, vanhaksi mieheksi, en nuoreksi naiseksi.
-Taivetummuus eli akantoosi: tätä minulla esiintyy vain kainaloissa, ja onneksi hyvin vähäisenä. Olen nähnyt kuvia ihmisistä, joilla tätä esiintyy niskassa, käsivarsissa, polvissa... Onni onnettomuudessa, että omani ovat noinkin piilossa.
Sellaisia oireita siis meikäläisellä... Ei mitään kaunista katsottavaa :P Ja tämän taudin lisäksi kun sairastan masennusta, niin voin sanoa että en tunne itseäni kauhean hyväksi... :D Toisaalta tuon PCOS -diagnoosin saaminen aikoinaan helpotti tilannetta, kun viimein sai tietää mikä minua vaivasi. Olin jo vuosia ollut varma, että jotain on vialla, ja olikin helpottavaa kun sai tietää että nuo kaikki oireet johtuikin yhdestä ja samasta asiasta; munasarjoista ja hormoneista.
Sattuukos tätä lukemaan kukaan, jolla on samaisia kokemuksia? No, ette ole yksin tämän asian kanssa :) Mikäli tästä aiheesta haluaa lukea tarkemmin, tässä pari linkkiä mistä asiaa löytyy:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Munasarjojen_monirakkulaoireyhtym%C3%A4
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00686
-S.
Mikä siis on tämä PCOS? No, tuo nimitys tulee englanninkielisestä nimestään "polycystic ovary syndrome", joka kääntyy siis suomeksi nimelle "munasarjojen monirakkulaoireyhtymä". Käsittääkseni tämä hormonihäiriö on suhteellisen yleinen, mutta silti minulta usein kysytään että mikäs tämä tällainen sairaus on. Kystien peittämät munasarjat tosin ovat naisilla melkoisen yleisiä, mutta tämä varsinainen PCOS diagnosoidaan vasta sitten, kun tiettyjä oireita esiintyy myös.
Oireiden kirjo on suuri, ja esimerkiksi itselläni on lähestulkoon kaikki oireet joita tähän sairauteen tunnetaan liittyvän. Tässäpäs lista siis omista, noloista oireistani:
-Harvoin esiintyvät kuukautiset eli oligomenorrea: meikäläisellä sanonta "se aika kuukaudesta" voitaisiin ennemminkin siirtää muotoon "se aika vuodesta": saan keskimäärin neljät kuukautiset vuodessa. Monet naiset voisivat pitää sitä siunauksena, mutta vastaavasti kuukautisten kivut ovat suorastaan helvetistä. Ja ne kestävät yleensä n. 1-2 viikkoa.
-Ylipaino ja etenkin vatsanseudun lihavuus: olen aina ollut hieman pyöreä, mutta nyt viime vuosina kiloja on kertynyt aika runsaasti. Myönnän, että tällä hetkellä elämäntapani ja ruokatottumukseni eivät auta asiaa, mutta aikaisempina vuosina olen toden teolla yrittänyt laihduttaa mutta se ei vain ole onnistunut. Tiedän myös, että minun oikeasti täytyisi yrittää enemmän, mutta vielä en vain ole saanut tarpeeksi motivaatiota moiseen...
-Hedelmättömyys ja lisääntynyt keskenmenon riski: olen käynyt läpi yhden keskenmenon, eikä aikaisemmista yrityksistä huolimatta hedelmöitys ole enää onnistunut. Tästä on sitten tietty kerääntynyt ongelmia myös henkiselle puolelle, koska eihän tällainen tilanne koskaan ole helppo.
-Akne: minulla on ollut huono iho jo nuoruudesta saakka - siskoillani on akne, äidilläni oli akne, isälläni on akne... Joten ehkä tämä oire ei ollut niin paha kolaus, koska olen tästä jo vuosia kärsinyt, ennen kuin sain tietää sairastavani PCOS:aa. Mutta ei tämä silti helppoa ole... Ihoni on usein kivulias, ja pakkohan se on myöntää, etteivät ne finnit ja paiseet mitenkään kauniitakaan ole.
-Hirsutismi eli karvojen liikakasvu: tämähän johtuu siis siitä, että kehoni pukkaa jostain hirmuiset määrät mieshormonia, testosteronia. Joskus tunnen oloni Chewbaccaksi, sillä höylän täytyisi soida lähes päivittäin jotta karvoitus pysyisi kurissa.
-Miestyyppinen kaljuus: tästä saamme myöskin syyttää testosteronia. Näistä kaikista oireista ehkä juuri tämä on omasta mielestäni se pahin... Ainakin ulkonäköongelmista. Karvat voi ajella ja aknen peittää, mutta hiuksia en saa koskaan enää takaisin... Joka päivä peilikuvani muistuttaa minua tästä sairaudesta ja siitä, että sen pysäyttäminen ei onnistu. Tunnen oloni lihavaksi, vanhaksi mieheksi, en nuoreksi naiseksi.
-Taivetummuus eli akantoosi: tätä minulla esiintyy vain kainaloissa, ja onneksi hyvin vähäisenä. Olen nähnyt kuvia ihmisistä, joilla tätä esiintyy niskassa, käsivarsissa, polvissa... Onni onnettomuudessa, että omani ovat noinkin piilossa.
Sellaisia oireita siis meikäläisellä... Ei mitään kaunista katsottavaa :P Ja tämän taudin lisäksi kun sairastan masennusta, niin voin sanoa että en tunne itseäni kauhean hyväksi... :D Toisaalta tuon PCOS -diagnoosin saaminen aikoinaan helpotti tilannetta, kun viimein sai tietää mikä minua vaivasi. Olin jo vuosia ollut varma, että jotain on vialla, ja olikin helpottavaa kun sai tietää että nuo kaikki oireet johtuikin yhdestä ja samasta asiasta; munasarjoista ja hormoneista.
Sattuukos tätä lukemaan kukaan, jolla on samaisia kokemuksia? No, ette ole yksin tämän asian kanssa :) Mikäli tästä aiheesta haluaa lukea tarkemmin, tässä pari linkkiä mistä asiaa löytyy:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Munasarjojen_monirakkulaoireyhtym%C3%A4
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00686
-S.
lauantai 2. helmikuuta 2013
Ei itketä lauantaina!
Sainpas eilen illalla joskus yhdentoista aikaan inspiraation yrittää leipoa elämäni ensimmäisen tiikerikakun. Olin aikaisemminkin jo asiaa miettinyt, koska ostin eräällä kirpputorireissulla ikivanhan alumiinisen rengasvuoan, ja nyt kun se kaapista sattui tulemaan vastaan niin päätin ottaa ja kokeilla. Hintaa tuolla vuoalla oli huima euro, ei siis iso hinta 72 vuotta vanhasta kakkuvuoasta, vaikkei mikään uudenuutukainen tietysti olekaan:
No, tiikerikakku onnistui sinänsä ihan hyvin, mutta se olisi saanut olla uunissa ehkä vielä pikkuisen kauemmin. Hieman sellaiseksi pehmeäksi jäi keskusta, mutta hyvää se kyllä oli :) Tunnetustihan olen niin malttamaton, että otin sen pois turhan aikaisin kun pelkäsin että se palaa... Yllättävän hyvä lopputulos, kun ajattelee että se oli ensimmäinen yrittämäni tiikerikakku ikinä. Tässä kakku aivan uunituoreena:
No, sitten tähän päivään. Heräsin kello 12, levollisten yöunien jälkeen :) Pomppasin ylös, kävin raikkaassa suihkussa ja päätin kasata itselleni aamupalaa... Aamuni alkoi siis tällaisella kokoonpanolla:
...Tuoretta kahvia maidolla, pari voileipää (kuvassa vain yksi, koska ensimmäinen ehti mennä jo parempiin suihin ;P), sekä jälkkäriksi eilistä tiikerikakkua parin jaffakeksin kera. Jos ei tuolla lähde päivä käyntiin, niin ei sitten millään! Ja tuo tiikerikakku maistui muuten paljon paremmalta oltuaan yön jääkaapissa. Vielä yksi hehkutuskuva tästä kakusta...
Koska jo heti aamulla aloitin tukevan tankkaamisen, jatkoin samaa linjaa koko päivän. :D Rakas Ukkoni teki meille ruoan tänään, ja luvassa oli possupihviä, ranskalaisia ja paistettua sipulia - rasvan kanssa ei todellakaan säästelty. Saahan sitä viikonloppuna syödä vähän tuhdimmin, vai mitä?? :P
Tuo ruoka oli aivan älyttömän hyvää - rasvaista, pippurista, suolaista. Juuri niin kuin ruoan täytyy välillä ollakin :D Myönnän, tänään olen läski-paska ja ylpeä siitä... :D Kyllähän tuo kaipasi jotain vihreää ja kevyempääkin kaveriksi tasapainottamaan, mutta valitettavasti meillä ei ollut kaapissa mitään salaattiaineksia. Mutta nälkä lähti varsin hyvin ilmankin. :P
Vielä tähän lopuksi kuva korviksista, jotka tein. Kukkasen tein ihan vain tavallisesta mustasta langasta virkkaamalla ja laitoin sen vanhan korvisriipuksen tilalle. En käyttänyt koruun mitään tärkkiä, vaan sivelin sen askartelulakalla, jota käytetään esim. cernit -massatöihin. Se antoi hyvin tukea ja myös mukavan kiillon!
Kaiken kaikkiaan tämä lauantai on ollut ihanan leppoisa, hyvän makuinen ja pirteän värinen :) Nämä kiireettömät viikonloput ovat kyllä mukavia. Huomenna voisi käydä vaikka kävelyllä, tehdä hieman käsitöitä... Mistä sitä tietää mitä sitä huomenna keksii tehdä. Sepäs nähdään!
-S.
perjantai 1. helmikuuta 2013
Kirpputorikierroksen satoa
Olipas mukava kirppiskierrostelu! Kävimme muistaakseni yhteensä viidessä eri kirpparissa, plus sitten vielä paikallisessa kierrätyskeskuksessa. Kun pääsimme vihdoin kotiin, laskimme ostokset sohvalle ja näky oli tämä:
...Yhteensä kierroksen saldona oli siis neljä kassillista romua, tai siis tuiki tarpeellista tavaraa! Tästä kuvasta puuttuu eteisen matto jonka löysin viidellä eurolla, sekä Ukkoni löytämä läppäri joka maksoi huimat 15€. No, konehan on tietysti hieman hajalla, mutta koska se on suunnilleen samaa mallia kuin yksi kone joka meillä jo on, niin ajattelimme että siitä saa vaihdettua parempia osia vanhaan. Ja Ukkohan nörttinä odotti kädet syyhyten että pääsee tuon projektin pariin... Siitäpä johtuen keittiön pöydällä avautuu tällaiset näkymät:
Tosiaan aikaisempi, vanha läppärini on tuollainen Acer ja nykyisin se toimittaa lähinnä paperipainon virkaa, koska se on väistynyt tämän uudemman Amilon tieltä. Nyt tuo tänään ostettu Acer on tuosta aikaisemmasta hieman uudempi versio tuplaprosessoreineen (aikaisemmassa kun ei ollut sellaistakaan ylellisyyttä :D). En tiedä, voiko sitä edes vaihtaa, mutta ei sillä ole niin väliäkään - akku ja muistit ainakin saa vaihdettua :) Ehkä sitä tulisi sitten käytettyä johonkin tuota vanhaakin konetta.
Suurin osa tämän päivän ostoksista on vaatteita - sekä minulle että tytölle. :) Tytön kaikki vaatteethan ovat hänellä äitinsä kotona, mutta nyt kun halvalla löytyi oikean kokoisia paitoja niin ostinpahan tänne isillekin jotain, vaikka varavaatteiksi. Tytön äiti tuntuu kyllä olevan sen verran hifistelijä, ettei hirveämmin tunnu kirpputorivaatteista välittävän, mutta kyllä minä ainakin mielelläni käytettyjä vaatteita ostan... Ihan vain jo hinnan takia, ja jos vain vähän viitsii etsiä niin käytettyjä vaatteitakin voi löytää tosi siistejä ja hyviä. Kierrätys kunniaan! Usein näkee kirppareilla tosi halvalla vaatteita, joita ei ole kuin kerran pidetty - miksei niitä siis voisi käyttää? En ymmärrä joidenkin ihmisten tunkkaista asennetta käytettyihin vaatteisiin ja tavaroihin... Onneksi me Ukon kanssa sentään ollaan "opetettu" tytölle että käytetytkin voivat olla ihan yhtä hyviä, ja hän tykkääkin käydä aina kirpputoreilla iskäviikonloppuisin :) Mutta koska hänen äitinsä suhtautuu kirppisvaatteisiin niin nihkeästi, niin näitä voidaan käyttää sitten vaikka vain meillä, jos ne äidin mielestä kerran on niin "köyhien juttuja"... x)
Koska halusin olla varta vasten itsekäs ja etsiä itsellenikin jotain, niin marssin kierrätyskeskukseen ja ostin sieltä kassillisen vaatteita! Kassillisen hinnaksi tuli huimat 3,50€ - halvaksi tuli :) Ja vaikkei nuo kaikki vaatteet olekaan ihan uudennahkeita, niin ei se mitään haittaa. Ehjiä ja ihan siistejä ovat, täyttävät siis minun vaatimukseni :P
Osa noista vaatteista on muuten niistä "saa ottaa" -laatikoista joita on usein kirpputorien ja kierrätyskeskusten eteisissä. Minulla on tapana koluta ne aina läpi, ja lähes aina niistä jotain löytyy :)
Lisäksi löysin tytölle söpöt sydänpussilakanat, Littlest Pet Shop -juomapullon, My Little Pony -dvd:n ja sitten tuollaisen Mikki Hiiri -peltirasian, ilmeisesti siinä on joskus ollut jotain keksejä :) Tiedän, minulla oli alunperin tarkoituksena että etsin vain itselleni jotain, mutta eihän näitä nyt voinut olla ostamatta! Kun halvalla löytyy niin pitäähän sitä. Sitäpaitsi esimerkiksi nuo pussilakanat olivat tosi hyvä löytö, kun meillä on vielä aika vähän tytölle noita aikuisen koon pussilakanoita... Kun siitä ei ole pitkä aika kun vasta siirryttiin juniorikoosta isompaan.
Mutta kyllähän minä itsellenikin löysin vaikka ja mitä, noiden vaatteiden lisäksi. Esimerkiksi tuollaisen kivan hajuveden. Joku ihmeen Pianissimo nimeltään. Mukavan kukkainen tuoksu, ei liian väkevä. Sitten löysin vielä kengätkin, pipon, ukolle paidan... Mutta niitä en jaksanut kuvata. Kaikenkaikkiaan kiva saldo, eikä tullut tämä shoppailureissu tosiaankaan kalliiksi!
Pitäisi useammin pitää tällainen kirppispäivä <3 Kyllähän sitä usein tulee pikaisesti käytyä yhdessä tai kahdessa, mutta mukavaa oli kyllä kiertää kaikki ihan ajan kanssa läpi. Kävimme myös ABC:llä syömässä lounaat, ja voi tsiisus että söimmekin itsemme ähkyyn! Ei sitä ihanaa kananrintaa vain voinut vastustaa. Hyvät muonat oli ja kruunasi koko päivän :) Nyt sitten hetki televisiota ja kahvia oman kullan kainalossa, mitäpä muuta sitä ihminen tarvitsee :)
-S.
...Yhteensä kierroksen saldona oli siis neljä kassillista romua, tai siis tuiki tarpeellista tavaraa! Tästä kuvasta puuttuu eteisen matto jonka löysin viidellä eurolla, sekä Ukkoni löytämä läppäri joka maksoi huimat 15€. No, konehan on tietysti hieman hajalla, mutta koska se on suunnilleen samaa mallia kuin yksi kone joka meillä jo on, niin ajattelimme että siitä saa vaihdettua parempia osia vanhaan. Ja Ukkohan nörttinä odotti kädet syyhyten että pääsee tuon projektin pariin... Siitäpä johtuen keittiön pöydällä avautuu tällaiset näkymät:
Tosiaan aikaisempi, vanha läppärini on tuollainen Acer ja nykyisin se toimittaa lähinnä paperipainon virkaa, koska se on väistynyt tämän uudemman Amilon tieltä. Nyt tuo tänään ostettu Acer on tuosta aikaisemmasta hieman uudempi versio tuplaprosessoreineen (aikaisemmassa kun ei ollut sellaistakaan ylellisyyttä :D). En tiedä, voiko sitä edes vaihtaa, mutta ei sillä ole niin väliäkään - akku ja muistit ainakin saa vaihdettua :) Ehkä sitä tulisi sitten käytettyä johonkin tuota vanhaakin konetta.
Suurin osa tämän päivän ostoksista on vaatteita - sekä minulle että tytölle. :) Tytön kaikki vaatteethan ovat hänellä äitinsä kotona, mutta nyt kun halvalla löytyi oikean kokoisia paitoja niin ostinpahan tänne isillekin jotain, vaikka varavaatteiksi. Tytön äiti tuntuu kyllä olevan sen verran hifistelijä, ettei hirveämmin tunnu kirpputorivaatteista välittävän, mutta kyllä minä ainakin mielelläni käytettyjä vaatteita ostan... Ihan vain jo hinnan takia, ja jos vain vähän viitsii etsiä niin käytettyjä vaatteitakin voi löytää tosi siistejä ja hyviä. Kierrätys kunniaan! Usein näkee kirppareilla tosi halvalla vaatteita, joita ei ole kuin kerran pidetty - miksei niitä siis voisi käyttää? En ymmärrä joidenkin ihmisten tunkkaista asennetta käytettyihin vaatteisiin ja tavaroihin... Onneksi me Ukon kanssa sentään ollaan "opetettu" tytölle että käytetytkin voivat olla ihan yhtä hyviä, ja hän tykkääkin käydä aina kirpputoreilla iskäviikonloppuisin :) Mutta koska hänen äitinsä suhtautuu kirppisvaatteisiin niin nihkeästi, niin näitä voidaan käyttää sitten vaikka vain meillä, jos ne äidin mielestä kerran on niin "köyhien juttuja"... x)
Koska halusin olla varta vasten itsekäs ja etsiä itsellenikin jotain, niin marssin kierrätyskeskukseen ja ostin sieltä kassillisen vaatteita! Kassillisen hinnaksi tuli huimat 3,50€ - halvaksi tuli :) Ja vaikkei nuo kaikki vaatteet olekaan ihan uudennahkeita, niin ei se mitään haittaa. Ehjiä ja ihan siistejä ovat, täyttävät siis minun vaatimukseni :P
Osa noista vaatteista on muuten niistä "saa ottaa" -laatikoista joita on usein kirpputorien ja kierrätyskeskusten eteisissä. Minulla on tapana koluta ne aina läpi, ja lähes aina niistä jotain löytyy :)
Lisäksi löysin tytölle söpöt sydänpussilakanat, Littlest Pet Shop -juomapullon, My Little Pony -dvd:n ja sitten tuollaisen Mikki Hiiri -peltirasian, ilmeisesti siinä on joskus ollut jotain keksejä :) Tiedän, minulla oli alunperin tarkoituksena että etsin vain itselleni jotain, mutta eihän näitä nyt voinut olla ostamatta! Kun halvalla löytyy niin pitäähän sitä. Sitäpaitsi esimerkiksi nuo pussilakanat olivat tosi hyvä löytö, kun meillä on vielä aika vähän tytölle noita aikuisen koon pussilakanoita... Kun siitä ei ole pitkä aika kun vasta siirryttiin juniorikoosta isompaan.
Mutta kyllähän minä itsellenikin löysin vaikka ja mitä, noiden vaatteiden lisäksi. Esimerkiksi tuollaisen kivan hajuveden. Joku ihmeen Pianissimo nimeltään. Mukavan kukkainen tuoksu, ei liian väkevä. Sitten löysin vielä kengätkin, pipon, ukolle paidan... Mutta niitä en jaksanut kuvata. Kaikenkaikkiaan kiva saldo, eikä tullut tämä shoppailureissu tosiaankaan kalliiksi!
Pitäisi useammin pitää tällainen kirppispäivä <3 Kyllähän sitä usein tulee pikaisesti käytyä yhdessä tai kahdessa, mutta mukavaa oli kyllä kiertää kaikki ihan ajan kanssa läpi. Kävimme myös ABC:llä syömässä lounaat, ja voi tsiisus että söimmekin itsemme ähkyyn! Ei sitä ihanaa kananrintaa vain voinut vastustaa. Hyvät muonat oli ja kruunasi koko päivän :) Nyt sitten hetki televisiota ja kahvia oman kullan kainalossa, mitäpä muuta sitä ihminen tarvitsee :)
-S.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)